Alkukesän ja juhannuksen itsestäänselviä juttuja ovat mansikat ja uudet perunat. Mutta eipä tule kovin kaukana perässä raparperikaan! Ja raparperissa on makua ja luonnetta. Sen hapokkuuden valjastamiseen on lukematon määrä vaihtoehtoja, vain mielikuvitus on rajana. Makeiden ihanuuksien ohella se toimii sitäpaitsi myös suolaisen kanssa, kuten raparperipossu talvemmalla todisti.
Äskettäin luin tai kuulin jostakin raparperin olevan itseasiassa sukua tattarille. Ja kasvin nimen alkuperästä minua viisastutti juuri Wikipedia: Uralin rinteiltä Volgaa pitkin kuljetettu raparperi tarkoittaa barbaarien jokea, Rha Barbarum. Mahtavaa!
Juhannuksen (etkojen) raparperikakusta on barbaarimeininki kyllä kaukana. Päinvastoin, kakku hempeilee vaaleanpunaisilla raparperisävyillä ja vieläpä makeilee sokerisella kuorrutteella. Ja kesän kunniaksi koristelussa on luonnonorvokkeja, jotka ovat myös täysin turvallisesti syötäviä, mikäli joku haluaa nekin pistää poskeensa.
Kaunis ja todella erinomaiseksi todettu resepti on bongattu kanadalaisen mediabrändi Chatelainen sivuilta: Rhubarb-buttermilk tea cake. Lähdin leivoskelemaan ohjetta luullen reseptiä jenkkiläiseksi (linkin .com-pääte hämäsi), ja käytin siis jenkkimittoja. Niissä cup on 237 ml. Vaan ohjehan oli kanadalainen, ja siellä britti- ja aussiohjeiden tapaan kuppimitta on 250 ml. Nooh, ero ei ole suuri, eikä sillä tässä ohjeessa ole juuri väliäkään, kun lähes kaikki aineet pienenivät siinä samassa suhteessa.
![]()
Kerrankin tosiaan tein kuorrutteen. Kesäjuhlan kunniaksi.
Loistoreseptiä aion käyttää toistekin, mutta kuorrute jää
kyllä turhakkeena pois. Vaikka onhan se kaunis.
Ja kakku itse? Älyttömän hyvää. Pehmeän vaniljainen sisus, jossa pehmeäksi muhjuuntunutta raparperia. Makean ja happaman täydellinen kombo. Alkuperäisessä oli pekaanipähkinääkin, mutta itse jätin tästä rouskeen pois.
Iloista Juhannusta!
Äskettäin luin tai kuulin jostakin raparperin olevan itseasiassa sukua tattarille. Ja kasvin nimen alkuperästä minua viisastutti juuri Wikipedia: Uralin rinteiltä Volgaa pitkin kuljetettu raparperi tarkoittaa barbaarien jokea, Rha Barbarum. Mahtavaa!
Juhannuksen (etkojen) raparperikakusta on barbaarimeininki kyllä kaukana. Päinvastoin, kakku hempeilee vaaleanpunaisilla raparperisävyillä ja vieläpä makeilee sokerisella kuorrutteella. Ja kesän kunniaksi koristelussa on luonnonorvokkeja, jotka ovat myös täysin turvallisesti syötäviä, mikäli joku haluaa nekin pistää poskeensa.
Kaunis ja todella erinomaiseksi todettu resepti on bongattu kanadalaisen mediabrändi Chatelainen sivuilta: Rhubarb-buttermilk tea cake. Lähdin leivoskelemaan ohjetta luullen reseptiä jenkkiläiseksi (linkin .com-pääte hämäsi), ja käytin siis jenkkimittoja. Niissä cup on 237 ml. Vaan ohjehan oli kanadalainen, ja siellä britti- ja aussiohjeiden tapaan kuppimitta on 250 ml. Nooh, ero ei ole suuri, eikä sillä tässä ohjeessa ole juuri väliäkään, kun lähes kaikki aineet pienenivät siinä samassa suhteessa.
Kerrankin tosiaan tein kuorrutteen. Kesäjuhlan kunniaksi.
Loistoreseptiä aion käyttää toistekin, mutta kuorrute jää
kyllä turhakkeena pois. Vaikka onhan se kaunis.
Ja kakku itse? Älyttömän hyvää. Pehmeän vaniljainen sisus, jossa pehmeäksi muhjuuntunutta raparperia. Makean ja happaman täydellinen kombo. Alkuperäisessä oli pekaanipähkinääkin, mutta itse jätin tästä rouskeen pois.
Muunnelma reseptistä: Rhubarb-buttermilk tea cake (Chatelaine) Raparperikakku(1 c = 237 ml)1 c vehnäjauhoja 1/2 c täysjyvävehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria 1 tl soodaa 1/4 tl suolaa 1 muna 2/3 c tummaa (ruoko)sokeria 1/2 c piimää 1/4 c kasviöljyä 2 c raparperia pilkottuna 1-2 tl vaniljasokeria kuorrute: tomusokeria + vettä Sekoita kuiva-aineet keskenään (jauhot, sooda ja suola). Vatkaa toisessa kulhossa sekaisin muna, sokerit, piimä ja öljy. Kolmantena hommana pilkot vielä raparperin, mutta kuori varret vain, jos ne ovat vanhan ja puisen tuntuisia. Mausta raparperislaissit vaniljasokerilla. Yhdistä kuivat ja kosteat ainekset, ja sekoita loppuvaiheessa joukkoon myös raparperi. Muista rento, kääntelevä tyyli. Paista kakkua leivinpaperoidussa tai voidellussa leipävuoassa noin 60-75 minuuttia. Uunin lämmöksi sopii 175. Valmis, jäähtynyt kakku kruunataan juhlavaksi tomusokeri-vesi-kuorrutteella, mutta se maistuisi erinomaisesti ilmankin. |