Punkku ja piffi? Äh, ei jaksa nyt innostaa. Pihvinpaistoharjoitukset jääkööt ihan toiseen kertaan. Jauhopeukalointi sen sijaan kiinnostaa aina vaan enemmän, mutta kuinka yhdistää leivonta ja pinot noir? Helposti! Katsokaa ja hämmästykää!
![]()
Aloitetaan nyt kuitenkin tarina aivan alusta… Tämänkertaiseen reseptiin haettiin inspiraatiota Castillo de Molina Pinot Noir -punaviinistä, jota sain maisteltavakseni Pernod Ricard Finlandin järkkäämän OivaPari-reseptikisailun tiimoilta. Vuoden 2014 viiniksi valittu varsin vaalea punkku maistatti minun kielelläni vadelmaa, ja suuntasi ajatuksia kohti tomaattipyrettä ja vahvempia yrttejä. Viini sopisikin esimerkiksi hienostuneen pasta-annoksen kaveriksi, mutta minäpä leipaisinkin sen pariksi hieman pasta puttanescan makuja mukailevan limpun!
Ja eipä syntynytkään ihan mikä tahansa leipä. Vaan tomaattipyreellä, salvianlehdillä ja anjoviksella täytetty pull apart bread. Tämän pinoleivän ideana on taikinan kaulitseminen levyksi, joka täytetään ja suikaloidaan. Ja suikaleet kootaan päällekäin ja leikataan edelleen neliöiksi. Lopuksi pinotut leipäneliöt paistetaan leipävuoassa hauskaksi limpuksi, josta on helppo nyhtää meheviä siivuja.
![]()
Artesaanileipää & artesaanikattaus. Ihan itsetehty pajukori leivälle tai kukkaistutukselle. Äiti kato, kato, kato mitä mä osasin!
Tsekkaa pullapartti-pinoleivän vaihekuvat ihan postauksen lopusta! Menetelmä sopii paitsi suolaisille myös makeille leivonnaisille. Kuvittelepa mielessäsi iso suorakulmainen kanelipulla, jossa jokainen siipale on kuin se korvapuustin keskimmäinen huippumaukas tahmarengas. Nam!
Lopputulos: älyttömän mehevä ja silti ilmava nyhtöleipä. Salvia-tomaatti-anjoviskombo osoittautui todella luonteikkaaksi, ja se pärjäsi hienosti punaviinin seuralaisena. Aivan mahtava iltapala rentoon lauantaihin! Pinoleipä on tullut jäädäkseen!
![]()
Henkilökohtainen suosikkini tomaattisäilykkeistä on jo vuosikausia ollut Lidlin tomaattipyre. Intensiivinen, voimakas ja makea. Täydellinen pakkauskoko, ja törppö aukeaa ilman purkinavaajaa. Eikä mitään Muttia! (Eikä sponsoreita.)
![]()
Vaihekuvat leipurin avuksi. Oikeassa ylänurkassa myös vinkki kuinka rentouttaa työskentelyä, missä myös mittanauhaa ja tarkkuutta vaaditaan. ;) Huomaa jämäpaloista kiepautetut kierresämpylät muffinivuoissa! Ja tiedoksi, että kohonneena ja paistettuna leipä täytti kuvan vuoan täsmällisesti.
![]()
Puttanescan pinoleipä? Pull apart bread. Tai nyhtöleipä.
Minä säästäisin ihanan nyhtötermin possulle (ja kanalle).
Nyhtöpossuilmaisunhan kehitti meidän pikku Campa! :)
Aloitetaan nyt kuitenkin tarina aivan alusta… Tämänkertaiseen reseptiin haettiin inspiraatiota Castillo de Molina Pinot Noir -punaviinistä, jota sain maisteltavakseni Pernod Ricard Finlandin järkkäämän OivaPari-reseptikisailun tiimoilta. Vuoden 2014 viiniksi valittu varsin vaalea punkku maistatti minun kielelläni vadelmaa, ja suuntasi ajatuksia kohti tomaattipyrettä ja vahvempia yrttejä. Viini sopisikin esimerkiksi hienostuneen pasta-annoksen kaveriksi, mutta minäpä leipaisinkin sen pariksi hieman pasta puttanescan makuja mukailevan limpun!
Ja eipä syntynytkään ihan mikä tahansa leipä. Vaan tomaattipyreellä, salvianlehdillä ja anjoviksella täytetty pull apart bread. Tämän pinoleivän ideana on taikinan kaulitseminen levyksi, joka täytetään ja suikaloidaan. Ja suikaleet kootaan päällekäin ja leikataan edelleen neliöiksi. Lopuksi pinotut leipäneliöt paistetaan leipävuoassa hauskaksi limpuksi, josta on helppo nyhtää meheviä siivuja.
Artesaanileipää & artesaanikattaus. Ihan itsetehty pajukori leivälle tai kukkaistutukselle. Äiti kato, kato, kato mitä mä osasin!
Tsekkaa pullapartti-pinoleivän vaihekuvat ihan postauksen lopusta! Menetelmä sopii paitsi suolaisille myös makeille leivonnaisille. Kuvittelepa mielessäsi iso suorakulmainen kanelipulla, jossa jokainen siipale on kuin se korvapuustin keskimmäinen huippumaukas tahmarengas. Nam!
Lopputulos: älyttömän mehevä ja silti ilmava nyhtöleipä. Salvia-tomaatti-anjoviskombo osoittautui todella luonteikkaaksi, ja se pärjäsi hienosti punaviinin seuralaisena. Aivan mahtava iltapala rentoon lauantaihin! Pinoleipä on tullut jäädäkseen!
Henkilökohtainen suosikkini tomaattisäilykkeistä on jo vuosikausia ollut Lidlin tomaattipyre. Intensiivinen, voimakas ja makea. Täydellinen pakkauskoko, ja törppö aukeaa ilman purkinavaajaa. Eikä mitään Muttia! (Eikä sponsoreita.)
Pinoleipä / pull apart bread2.5 dl vettä 2 tl kuivahiivaa 1 tl suolaa 2 rkl öljyä (sämpylä)jauhoja 140 g tomaattipyrettä 4 anjovisfilettä reilusti salvianlehtiä Valmista sämpylä- tai leipätaikina normaaliin tapaan, ja kohota se kaksinkertaiseksi. Valmista sillä aikaa täyte sekoittamalla tomaattipyreeseen pieneksi silputtua salviaa ja anjovista (puhtailla keittiösaksilla leikkaat molemmat pieneksi kaikkein näppärimmin). Kaulitse taikina levyksi (noin 35 x 35 cm) ja levitä päälle täyte. Öljyä leipävuoka, ja tsekkaa sen mitat. Leikkaa taikinalevy noin 8 cm suikaleiksi, ja nostele ne kahdeksi pinoksi. Leikkaa suikaleet edelleen (noin 8 x 8 cm) neliöiksi, ja nostele taikinaneliöpinot leipävuokaan. Asettelu saa olla väljä ja summittainen! Peitä leipävuoka, ja anna taikinan kohota rauhassa. Mahdolliset taikinan jämäpalat voit taiteilla vaikka muffinivuoissa paistettaviksi sämpyläsolmuiksi. Kuumenna uuni 225 asteeseen, ja kypsennä leipää keski- tai alatasolla 20-30 minuuttia. Madalla tarvittaessa lämpöä loppupuolella (tomaattinen pinta ottaa herkästi väriä). |
Vaihekuvat leipurin avuksi. Oikeassa ylänurkassa myös vinkki kuinka rentouttaa työskentelyä, missä myös mittanauhaa ja tarkkuutta vaaditaan. ;) Huomaa jämäpaloista kiepautetut kierresämpylät muffinivuoissa! Ja tiedoksi, että kohonneena ja paistettuna leipä täytti kuvan vuoan täsmällisesti.
Puttanescan pinoleipä? Pull apart bread. Tai nyhtöleipä.
Minä säästäisin ihanan nyhtötermin possulle (ja kanalle).
Nyhtöpossuilmaisunhan kehitti meidän pikku Campa! :)