Hämmentävän herkullinen hapankaalikeitto

Onkohan kovin yleistä, että ihmiselle iskee yhtäkkiä pakottava tarve tankata lounaaksi hapankaalikeittoa? Ei mitään kirkasta litkua, vaan sellaista vaaleaa, esimerkiksi smetanalla kesytettyä, kermaisen lempeää soppaa. Ainakin minä löysin itseni tästä hapankaalihaaveilutilanteesta ihan yksinäni, mutta koska myös lounastustilanne oli kotona, yksin ja lomapäivänä, ei mieliteon toteuttamiselle ollut minkäänlaisia esteitä!


En kuitenkaan viitsinyt liata kattilaa yhden keittoannoksen väsäämiseen, vaan ladoin sopivia aineksia kylmästi suoraan puolen litran kahvikuppiini, joka on edelleen yksi suosikkiastioitani keitoille. Hapankaalia, mausteita, maustamatonta jugurttia ja hieman vettä. Plus reilusti mikrotusta.

Lopputulos hämmensi. Kirjaimellisesti. Pikaisesta mikrovirityksestä tuli yksi parhaista hapankaalisopistani. Ja tämä vaikka smetanan puutetta paikattiin jugulla. (Ja valkosipulimajoneesilla.) Tai ehkä juuri siksi? Tämä lounaspelastus tulee käyttöön jatkossakin!

Litsin kuorethan ne siinä edelleen somisteena...

Solistin hapankaalikeitto (siis yhdelle) 100-200 g hapankaalia 1-2 dl maustamatonta jugurttia (tai smetanaa + maitoa) ripaus valkopippuria ripaus valkosipulijauhetta (+ hieman valkosipulimajoneesia) anista (tai kuminaa tai fenkolia) pala laakerinlehteä vettä Haarukoi iso kasa hapankaalia keittokulhoon. Lisää mausteet, jugu ja muut mahdolliset maitotuotteet. Hypistele se laakerinlehden puolikas joukkoon pienenä muruna. Sekoita huolella. Lisää sitten sopivasti vettä, sekoita uudelleen, ja työnnä kulho mikroon. Kuumenna parissa erässä, välillä sekoitellen.