Paahtoleipä pestovivahteella

Makeiden päällisten kanssa stemmaava kanelintuoksuinen grahampaahto loppui jo pakastimestakin, mutta leivänpaahdin jäi edelleen kaipaamaan äksöniä. Joten uuni kuumaksi, ei siinä muukaan auta!

Ylempänä normisiivutusmeininkiä, alaoikealla paahdettu siipale.
Jos epäilet valinneesi naftimman puoleisen kohotuskulhon,
ei ole huono idea raapaista muovikelmua taikinan katteeksi, liinan alle.
(Ei sitten tarvitse viettää loppuiltaa raaputellen taikinaa leivinliinasta.)
Nyt kuitenkin kiinnosti leipä, jonka kanssa sopisivat perinteisemmät eli ns. suolaiset päälliset, kuten juusto. Päätin sitten maustaa leivän pestotujauksella, koska pestosämpylöistä ja -leivistä oli aiemminkin todella hyviä kokemuksia. Tutun kaavan mukaisesti taikina menetti uunissa suurimmat viitteet vihreydestään, mutta sopivan hento maku jäi ilahduttamaan. Käyttämäni pestomäärä ei siis tee leivästä ylitsepursuavan pestoista, vaan antaa sille hienovaraisen makuvivahteen ja ennen kaikkea hyvän koostumuksellisen tasapainon (mitä se sitten tarkoittaakin).

Taikinasta tulee kaksi paahtista, ja pitikin mennä vanhempien luokse leivoskelemaan, jotta sain käyttöön toisenkin leipävuoan. Toisen paahtoleivän uumeniin piilotin desin verran kurpitsansiemeniä, mikä oli taas kerran hyvä idea. Siemenet ja pähkinät leivonnaisissa ovat aina erittäin jees! Ne tuovat näköä, makua ja purutuntumaa, ja erityisesti leipäsiivuja paahtaessa taputat kyllä itseäsi selkään, jos vain olit tajunnut heittää taikinan sekaan reilulla kädellä siemeniä. Tarjoiluehdotuksista sen verran, että pestolla voideltu, paahdettu leipä toimii. Yllättäen! ;) Ja ihan vain paahdettu, voideltu ja juustosiivulla höystetty leipä maistuu sekin. Erikoismaininta menee paahdetuille leipäsiipaleille, joita hieraistaan ennen voitelua puoliksi leikatulla valkosipulinkynnellä. Herranjestas! :)


Kurpitsansiemenversion poikkileikkaus.
Hennosti pestoinen paahtoleipä (2 kpl)

90 g pestoa (noin 1 dl)
1 rkl sokeria
5 dl vettä (lämpöistä tai viileää kärsivällisyydestäsi riippuen)
1 ps (11 g) kuivahiivaa
7 dl sämpyläjauhoja
1 tl suolaa
noin 4 dl vehnäjauhoja
(valinnainen: 2 dl kurpitsansiemeniä)

Mittaa kulhoon pesto, sokeri ja vesi, ja sekoittele käsivispilällä. Lisää rennosti sekoitellen myös kuivahiiva, jonka perään voit vispilöidä sämpyläjauhot. Ota pieni aikalisä ja anna jauhojen turvota vaikka vartin verran.

Jatka taikinan työstämistä lisäämällä suola ja tarvittava määrä vehnäjauhoja (vaihda vispilä muihin työvälineisiin, eli omiin käpälöihisi). Älä ylijauhota taikinaa, vaan luota vaivaamisen aikana tapahtuvaan kehitykseen. Vaivaa taikinaa tovi, peitä liinalla, ja kohota se kaksinkertaiseksi vedottomassa paikassa.

Leivo taikinasta 2 kpl (vuoka)leipiä. Mikäli tykkäät sattumista, ripottele taikinan taitoksiin 1 dl siemeniä per leipä. Hyvät vuokaleivät syntyvät painelemalla taikinaa suorakulmioksi, ja rullaamalla sen ilmavaksi pötköksi. Sitten vain pötkö voideltuun leipävuokaan. (Sämpylät ovat myös mainio vaihtoehto.) Kohota leivonnaisia liinan alla vielä puolisen tuntia. Leivät paistuvat 225-asteisen uunin alatasolla noin puolessa tunnissa. (Sämpylöille riittää 10-15 minuuttia.) Jäähdytä leivonnaiset ritilän päällä, leivinliinalla peitettynä. Älä leikkaa leipää ennen kuin se todellakin on täysin jäähtynyt, mieluusti vasta seuraavan päivän aamuna.

Uunista nostetut leipäset ihan vasemmalla. Alaoikealla jäähdytysvaiheen kapalointiesimerkki. Ja vasta tokana päivänä yläkuvan puuhiin, eli siivuiksi ja suuhun!