Hiphei, nyt taas tiedossa pieni potpuri aamu- ja välipaloista. Enemmän tai vähemmän innovatiivisia, mutta mistä sitä tietää mikä ketäkin inspiroi! :)
Kreikkalaista jugurttia hunajan kera. Yksinkertainen on maukasta!
Kuka tykkää kreikkalaisesta jugusta? \o_ Kuka tykkää hunajasta? \o/
Luonnollista onkin mennä reippaasti kauppaan ja yhdistää nuo kaksi herkkua, jolloin saat myös tuuditettua itsesi kivasti kreikkalaishenkiseen aamu- tai välipalahetkeen. Kuvan kreikkalainen jugurtti oli poikkeuksellisesti partaäijätyyppisen saavikaman sijaan yksittäispakkauksessa myytävää tuotetta, (mikä lie kreikkalainen merkki) jonka kumosin näyttävästi matalalle lautaselle.
Kreikkalainen/turkkilainen jugurtti siinä kilon ämpärissä lienee muuten harvoja bulkkituotteita, jotka eivät tuota minkään valtakunnan ongelmia tässä pienessä taloudessa. Siis vaikka pääsääntöisesti jääkaapilla asioi vain yours truly. Menekki vaan on hyvä.
Syssymmällä käväisin työperäisillä asioilla Jenkkilässä, ja hämmentävän paljon ehdin pikavisiitillä nauttia myös paikallisesta ruokakulttuurista. (Ja ei, isommissa Ameriikan kaupungeissa varsinkaan ei tarvitse turvautua mättöburgereihin, tms.) Kuvaamiselle ei tosin oikein ollut suotuisia olosuhteita, kismitti kovasti kun en kehdannut ottaa kuvaa kokoustarjoilujen huipentumasta, upeasti koristelluista cup cake -leivonnaisista. :D No, sen sijaan saatte tyytyä hotellilla aamupalaksi popsimiini leipäsiin.
Kyseessä siis oivaltavasti nimetyt Morning rounds -herkut leipomofirmasta Ozery bakery. Ne minulle onnistuneesti markkinoi Whole Foods Market, joka on loistopaikka ruokaostoksille Yhdysvalloissa: terveellisyyteen ja muutoinkin laatuun panostava ketju. Paikan päällä ihastuin noihin omena-kaneliversioihin niin paljon, että ostin kotiin tuomisiksi vielä pussillisen karpalolla ja appelsiinilla maustettuja kavereita. Yksinkertainen, mutta herkullinen konsepti. Ja inspiraationlähde myös omiin tuleviin leivontahetkiin.
Tämä kuva siis jenkkihotskun aamupalahetkeltäni. Kaffet keitin ihan itse huoneessa olleella keittimellä. IhQ! Leipäsiä voisi luulla kuiviksi tuollaisenaan, mutta sitähän ne eivät juurikaan ole, kiitos mehevien hedelmäpalojen. Tässä makuna omena-kaneli.
Ja tässä ollaan jo kotona, missä testasin leipiä (karpalo-appelsiini) paahdettuina. Meni vähän yli, kun vertaa väriä pussin normiyksilöihin... Onneksi en ihan polttanut.(Huomaa myös Ameriikan fiiliksiä lämmittelevä Starbucksin muki.)
Seuraava kuva onkin hyvä esimerkki arjen kiireissä askarrellusta jälkkäristä. Makeannälän yllättäessä pistettiin omput lohkoiksi annoskuppeihin, sekaan sokeria, kanelia ja rusinoita... ja sitten vain kupposet mikroon pyörimään... A vot!
Omppua, rusinaa, sokeria ja kanelia.
Hedelmiä, hedelmiä, hedelmiä... Rakastan niitä, ja ne ovatkin paras välipala. Sesongin ja mielitekojen mukaan milloin mitäkin. Tässä persimonia ihan itsekseen (omenat vain hengailevat kaverina), ja omintakeisesti mozzarellajuuston kanssa. :D Sanokaa mitä sanotte, mutta tuo persimon-mozzarella-lautanen oli mainio välipala työpäivän ja treenien välissä.
Persimonit vaan on makeita ja maukkaita!
Persimontsiipaleita ja rosmariinilla ryöpytettyä mozzarellaa.
Lopuksi vielä mysteerivispipuuro... Tai jotakin sinnepäin. Pinnalla kyllä muistan olevan kanelia mintunlehden kera. Mutta lasin sisältö muuten on jännästi unohtunut. :D Vaan kyllähän kesäkuusta on aikaakin...
Ja kuvako muka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? No, tässä olennainen viesti jää kuitenkin välittymättä, eikä kokintörppökään muista mitä tässä tarjoili. :D
Kuka tykkää kreikkalaisesta jugusta? \o_ Kuka tykkää hunajasta? \o/
Luonnollista onkin mennä reippaasti kauppaan ja yhdistää nuo kaksi herkkua, jolloin saat myös tuuditettua itsesi kivasti kreikkalaishenkiseen aamu- tai välipalahetkeen. Kuvan kreikkalainen jugurtti oli poikkeuksellisesti partaäijätyyppisen saavikaman sijaan yksittäispakkauksessa myytävää tuotetta, (mikä lie kreikkalainen merkki) jonka kumosin näyttävästi matalalle lautaselle.
Kreikkalainen/turkkilainen jugurtti siinä kilon ämpärissä lienee muuten harvoja bulkkituotteita, jotka eivät tuota minkään valtakunnan ongelmia tässä pienessä taloudessa. Siis vaikka pääsääntöisesti jääkaapilla asioi vain yours truly. Menekki vaan on hyvä.
Syssymmällä käväisin työperäisillä asioilla Jenkkilässä, ja hämmentävän paljon ehdin pikavisiitillä nauttia myös paikallisesta ruokakulttuurista. (Ja ei, isommissa Ameriikan kaupungeissa varsinkaan ei tarvitse turvautua mättöburgereihin, tms.) Kuvaamiselle ei tosin oikein ollut suotuisia olosuhteita, kismitti kovasti kun en kehdannut ottaa kuvaa kokoustarjoilujen huipentumasta, upeasti koristelluista cup cake -leivonnaisista. :D No, sen sijaan saatte tyytyä hotellilla aamupalaksi popsimiini leipäsiin.
Kyseessä siis oivaltavasti nimetyt Morning rounds -herkut leipomofirmasta Ozery bakery. Ne minulle onnistuneesti markkinoi Whole Foods Market, joka on loistopaikka ruokaostoksille Yhdysvalloissa: terveellisyyteen ja muutoinkin laatuun panostava ketju. Paikan päällä ihastuin noihin omena-kaneliversioihin niin paljon, että ostin kotiin tuomisiksi vielä pussillisen karpalolla ja appelsiinilla maustettuja kavereita. Yksinkertainen, mutta herkullinen konsepti. Ja inspiraationlähde myös omiin tuleviin leivontahetkiin.
Seuraava kuva onkin hyvä esimerkki arjen kiireissä askarrellusta jälkkäristä. Makeannälän yllättäessä pistettiin omput lohkoiksi annoskuppeihin, sekaan sokeria, kanelia ja rusinoita... ja sitten vain kupposet mikroon pyörimään... A vot!
Hedelmiä, hedelmiä, hedelmiä... Rakastan niitä, ja ne ovatkin paras välipala. Sesongin ja mielitekojen mukaan milloin mitäkin. Tässä persimonia ihan itsekseen (omenat vain hengailevat kaverina), ja omintakeisesti mozzarellajuuston kanssa. :D Sanokaa mitä sanotte, mutta tuo persimon-mozzarella-lautanen oli mainio välipala työpäivän ja treenien välissä.
Lopuksi vielä mysteerivispipuuro... Tai jotakin sinnepäin. Pinnalla kyllä muistan olevan kanelia mintunlehden kera. Mutta lasin sisältö muuten on jännästi unohtunut. :D Vaan kyllähän kesäkuusta on aikaakin...